keskiviikko 17. elokuuta 2016

Täällä taas - entistä väsyneenpänä

Suunnittelematon blogitauko on ohi. Kesä alkoi työkiireillä, jatkui kesäkiireillä ja lopulta kun pääsin lepäämään isäni kuoli yllättäen. Nyt siis surullisia kuulumisia täällä päässä.

Suremisen lisäksi tekemistä teettää isäni hoitamattomat asiat, joten tälle lapsi-projektille ei ole riittänyt aikaa tai kiinnostusta. Vaan eipä tästä enää nuorrutakkaan, joten kohta puoliin täytyy taas jotain päätöksiä saada aikaan. Jaksetaanko ja riittääkö rahat marras-joulukuussa aloittamiseen vai odotellaanko suosiolla vielä.

Nopealla silmäyksellä huomasin poissa oloni aikana sekä surullisia että iloisia juttuja tapahtuneen seuraamissani blogeissa. Tsemppiä ja onnea teille! Nyt taidan taas syventyä blogien lukemiseen. Onkin paljon kahlattavaa!

11 kommenttia:

  1. Osanottoni suruun. Marras-joulukuullekin on onneksi vielä aikaa, eli päätöstä jatkosta ei tarvitse tehdä suurimman surun keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Se on ihan totta. Onhan tässä vielä muutama kuukausi.

      Poista
  2. Lämmin osanottoni isäsi poismenon johdosta. Voimia nyt, voimia saapuvaan syksyyn <3

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Tai siis. En mä voi toivoa, että suru menee pois, koska suru pitää surra ja se on sellaista. Enkä mä voi oikein toivottaa, että tsemppiä sitten surun jälkeen, koska ei tiedä kuinka pitkään suurinkin suru viipyy.

      Hmm. Niin. En löydä sanoja ja silti hölisen. Oon varmasti ennenkin sanonut, että toivon pelkästään hyviä asioita. Oli kiva asia et palasit kirjoittamaan. Tsemppiä ja onnea oli kivasti toivotettu. Sitä samaa.

      Poista
    2. Kiitos hyvän toivomisesta. :)

      Poista