perjantai 26. elokuuta 2016

Ja taas mennään!

Me ei sitten aikailtu. Maanantaina suunnittelukäynti ja toiveet siitä, että ensi kierrossa inssi. Nyt tuntuu vaan ihanalta. Tämä on parasta vastapainoa suruun ja hautajais- ym-järjestelyihin. Toive uudesta elämästä, mutta nyt ilman hartioilla painavaa stressiä ja pelkoa epäonnistumisesta ja pettymyksistä.

Tällä kertaa meillä ei ole mitään arvuuteltavaa siitä mihin lähdettiin. Mä toivon, että omalla kokemuksellani osaan olla toisen tukena ja apuna. Tietysti itsekin vähän jännittää mitä tulee tapahtumaan ja miltä meidän mahkut näyttää mutta ainakin vielä on hyvin kevyt ja toiveikas olotila.

Paljon mietin isääni ja sitä, ettei koskaan tule tapaamaan mahdollista lapsenlastaan. Se mä tiedän, ettei hänellä olisi ollut mitään ongelmia hyväksyä ei-biologista lasta lapsenlapsekseen. Isäni on alusta saakka suhtautunut minun ei-heterouteeni ja meidän suhteeseen aivan mahtavasti. Surettaa myös se, ettei meidän lapsella/lapsilla tule olemaan kuin yksi isovanhempi eli minun äitini. Vaimoni kuitenkin sanoi, että onneksi se on sitäkin parempi! Myös äidilleni on varmasti helppo ottaa vastaan vaimoni synnyttämä lapsi. Itseasiassa hän sitä jo jossain vaiheessa kysyikin, kun minulla oli vaikeaa, että miksei vaimo synnytä sitä. No jospa ainakin sen ensimmäisen? (hän sanoo sormet ja varpaat ristissä!)


2 kommenttia: