tiistai 28. kesäkuuta 2016

Pari kysymystä lukijalta ja vastaus

"Onko lapsen aika vielä, kun ajoituskin mietityttää noin paljon? Voiko lapsi syntyä huonoon aikaan, ja vielä töiden kannalta?"

Edellisen kirjoituksen kommenteista löytyi tämmöiset anonyymin lähettämät kysymykset. Ne on vaivanneet mua nyt pari päivää, joten ajattelin kirjoittaa kokonaisen tekstin liittyen tähän.

Ihan ensiksi vastaan kysymyksiin. Kyllä, lapsen aika on ollut jo muutaman vuoden. Toiseen kysymykseen vastaaminen on hieman haastavampaa. Kyllä lapsi voi syntyä huonoon aikaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta palkalliseen äitiyslomaan saatika, että työ odottaisi äitiysloman/hoitovapaan jälkeen. Siksi työasioita täytyy joskus (jos se vaan on mahdollista) miettiä myös lasta suunnitellessa. Ihmisen elämässä on myös muita hyvin tärkeitä asioita kuin työ, jotka saattavat verottaa voimia ja aikaa ja lapsen tulo tälläisten asioiden keskelle on haastavaa. Toisaalta elämää ei voi loputtomiin suunnitella ja yhdeksässä kuukaudessa voi tapahtua mitä vaan. Olosuhteita ei voi täysin kontrolloida, mutta joiltain osin voi. Sitä yritän tehdä.

En kiellä, että loukkaanuin kyseisestä kommentista. Koin, että oikeuttani lapsen hankintaan kyseenalaistettiin, koska minulla on muitakin tärkeitä asioita elämässäni. Asioita joista en ole valmis luopumaan tämän projektin takia. Itseasiassa jos jotain olen oppinut tämän puolentoista yritysvuoden aikana on se, että elä elämääsi kuin ennenkin. Älä jätä mitään tilaisuuksia käyttämättä. Tavoittele myös muita haaveita ja löydä uusia. Viimeisen vuoden aikana mä olen saavuttanut joitain sellaisia asioita mitä en uskaltanut toivoa aiemmin (osa näistä toteutuu juuri sillon ensi touko-heinäkuussa). Jollain oudolla tavalla mun pitää kiittää siitä niitä ensimmäisiä pettymyksiä kun inssi ei onnistunutkaan. Tajusin, että selviän tästä vain jos mulla on muutakin odotettavaa elämässä kuin se raskaustestiplussa. Tein suunnitelmia ja tavoitteita ja osa niistä kantoi hedelmää. Lasta ei kuulunut mutta selviän siitä paremmin koska en keskity ainoastaan siihen.

Me ollaan yritetty lasta ajallisesti mielestäni aika kauan. Siihen lisäksi säästettiin rahaa vuosi ennen hoitoja. Kolmen kuukauden lykkäys ei tunnu missään.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Eipäs sittenkään vielä

Juhannus juhlittu ja yöttömänä yönä oli aikaa pohdiskella elämää unta odotellessa. Mietin tulevaa IVF:ää ja laskeskelin milloin syyskuussa alkunsa saanut vauva tulisi tähän maailmaan. Se tulisi toukokuussa. Älysin, että se olisi kaikkein huonoin mahdollinen aika. Juuri touko-kesä-heinäkuussa mulla on meneillään tärkeitä juttuja. Pettymyksessäni ja suruissani halusin vaan mahdollisimman pian seuraavaan hoitoon, etten miettinyt muuta kuin koska meillä olisi varaa.

Mietittiin siis taas sopivaa ajankohtaa ja tultiin siihen lopputulokseen, että marras-joulukuu olisi kuitenkin parempi. Mulla on joulun aikoihin pidempi tauko töissä ja jos raskaus alkaisi ja jatkuisi normaalisti 9kk niin meillä olisi vauva vuoden päästä elokuussa.

Tuntuu kyllä absurdilta suunnitella tälläistä. Kuinka monta kertaa oon näitä juttuja pallotellut mielessäni huomatessani ainoastaan, että lasketut ajat tulevat ja tapahtumat joissa kuvittelin olevani raskaana tapahtuvat ja mää oon niin kuin ennenkin. Paitsi, että vähän surullisempi vaan. Ehkäpä pidän mun raskaaksi tulemista niin epätodennäköisenä, etten enää edes uskaltanut ajatella laskettua aikaa.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Mitä jos sittenkin?

Pari päivää on mennyt ajatellen ihan muita asioita. Tänään olen kuitenkin ollut kotona ja päässä on huomaamatta raksuttanut IVF aikataulut ja meidän eteneminen.

Mulla on vahva tunne siitä, että mun ihon kunto vaikuttaa mahdollisuuksiin tulla raskaaksi. Tajusin tänään, että silloin marras-joulukuussa mun iho on mitä luultavimmin ihan hirveessä kunnossa. Otin kynän kauniiseen käteen ja rupesin laskeskelemaan olisiko meillä mitään mahkuja päästä nyt loppukesästä kuitenkin jatkamaan hoitoa. Seuraava mahdollinen kierto alkaisi elokuun loppupuolella ja mahdollinen munasolujen keräys olisi syyskuun puolella.

Jos oikein kiristetään vyötä niin saadaan varmaan suurin osa rahasta kasaan siihen mennessä. Viimeisen tonnin kanssa tarvitaan maksuaikaa mutta eiköhän sekin kolmen kuukauden sisällä saada säästettyä. Pitää soitella klinikalle ja kysyä siitä kolmen kuukauden maksuajasta. Olisiko meillä mahdollista saada sitä.

Työt alkaa kunnolla vasta lokakuussa, joten nyt olisi ajallisestikkin parhaat mahkut. Aikaa olisi kuitenkin vielä pudottaa painoa ja saada mieli ja vartalo mahdollisimman hyvään kuntoon. Saataisiinkohan tämä onnistumaan?