keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Viidennen yrityksen kynnyksellä!

Käväsin tiistaina Helsingissä folliultrassa. Tai no sana "käväsin" ei taida olla kaikista kuvaavin sille reissulle. Helposta pikavisiitistä bussilla Helsinkiin ja seuraavalla takaisin tulikin vähän pidempi
 johtuen tästä järkyttävästä säästä. No ihan ensiksikin bussi oli aamulla reilut puolisen tuntia myöhässä, joten jouduin soittelemaan klinikalle, etten ehdi varaamaani aikaan. Olin jo valmistautunut siihen, että aika pitää peruuttaa mutta onneksi sen sai siirrettyä reilun tunnin päähän lääkärin toimistoajalle. Bussin odottelu 15 asteen pakkasessa alkoi loppuvaiheessa olemaan hyvin epämukavaa kun isovarpaat olivat niin jäässä, että kynnet tuntuivat irtoavan. Lopulta bussi tuli ja pääsin ihanan lämpimään sisätilaan ja sain jopa varpaanikin lämpimiksi. Tässä vaiheessa tajuan, että ostamani paluulippu on käyttökelvoton koska se lähtee liian aikaisin. Ostin netistä uuden lipun mutta vapaita paikkoja oli vasta tuntia myöhemmällä bussilla kuin olisin halunnut.

Kun bussi lähestyi Helsinkiä niin lumisade pikku hiljaa paheni ja perillä olikin aikamoinen myräkkä. Onneksi klinikka on ihan Kampin terminaalin vieressä niin en montaa askelta joutunut siinä säässä ottamaan. Itse lääkäriaika oli todella hyvä. Juteltiin pitkät pätkät ja sain moneen miettimääni asiaan lisävalaistusta. Itseasiassa oli ihan hyvä, että aika olikin myöhemmin koska lääkärillä ei ollut seuraavaa potilasta odottamassa niin juteltiin varmaan tuplasti niin pitkään kuin normi aika olisi ollut.

Ensinnäkin puhuttiin tietysti tästä kierrosta ja mitä on suunnitelmissa. Ultrassa näkyi 16mm follikkeli ja hyvät kalvot. Heti alkoi tietysti jännittämään, että pamahtaako se ovis taas lauantaina kun folli on jo tuo kokoinen. Päätettiin sitten lääkärin kanssa, että pistän tällä kertaa Pregnylin keskiviiko iltana klo 22 (eli ihan kohta!) ja varataan suoraan inssille aika perjantaille. On todella helpottavaa kun ei tarvitse jännittää ajankohtaa. Nyt vaan tietysti jännittää se pistäminen vaikka kynällä pistämisestä todella paljon kokemusta onkin. Niin ja se lääkkeen valmistelu on aikamoista askartelua näin kokemattomalle! Ampullien avaamista, aineiden sekoittelua ja neulojen vaihtelua. Toivottavasti en mokaa siinä.

Puhuttiin myös tulevaisuuden mahdollisista hoidoista ja kyselin mikä olisi seuraava asken jos nämä luonnonkiertoon tehdyt inssit ei tuota tulosta. Puhuttiin sitten lääkkeistä joilla kiertoa voi avustaa ja myös IVF hoidosta. Kysyin tehdäänko väestöliitossa IVF hoitoja naispareille puolison munasoluilla. Lääkäri sanoi, että hoitoja ei tehdä ellei ole lääketieteellistä syytä käyttää muita kuin omia soluja. Syyksi lääkäri sanoi sen, että raskaudessa on enemmän riskejä kun käytetään lahjamunasoluja. En sitten tiedä kuinka vakavista riskeistä on kyse mutta saattaa olla, ettei meille vaimon solujen käyttäminen ole niin tärkeää, että oltaisiin valmiita ottamaan riskiä. Täytyy miettiä tätä tarkemmin sitten jos se tulee ajankohtaiseksi. Multa otettiin myös pari verikoetta, joilla suljetaan pois asioita mitkä voi aihuttaa ongelmia raskaaksi tulemisessa. Multa tutkitaan siis kilpirauhasarvot ja prolaktiini. Saan varmaan perjantaina tietää miltä ne näyttivät. Lääkäri lupasi kyllä soitella jo aikaisemmin jos niissä on jotai hälyyttävää.

Kysyin myös asiasta joka on mua mietityttänyt ja vaivannut jo pidemmän aikaa, nimittäin mun ylipaino. Mä olen suhteellisen perinteinen jojolaihduttaja. Mä oon viime vuoden aikana laihtunut ja lihonut takaisin 12 kiloa (joista suurimman osan nyt syksyn aikana) ja nyt kun mietin niin teen ihan samaa vähintään kerran kahdessa vuodessa. Nyt olen taas laskusuhdanteessa mutta painan aikalailla saman kuin silloin kun käytiin ensikäynnillä. Painoa on liikaa parhaillaan siis noin 20 kiloa. Mun ongelma ei ole sen saaminen pois vaan se että saisin sen pysymään poissa. Mä tiedän, että ylipaino voi vaikuttaa raskaaksi tulemiseen ja olenkin todella ahkerasti googletellut siitä lisää tietoa. Ylipaino voi aiheuttaa ovulaatiohäiriöitä mutta muista ongelmista en ole löytänyt tutkimustietoa. Siis erityisesti juuri ylipainon vaikutuksista hedelmällisyyteen. Kyselin lääkäriltä myös tästä ja lääkäri ei vaikuttanut olevan erityisen huolissaan mun ylipainosta. Kannusti kuitenkin pudottamaan painoa ja tekemään pieniä pysyviä elämänmuutoksia. Juteltiin siitä pitkään ja taas sain vähän lisää motivaatiota elää terveellisemmin ja liikkua. En kuitenkaan saanut mitään tarkkoja tutkimustietoja mihin muuhun kuin ovulaatiohäiriöihin ylipaino vaikuttaa hedelmällisyydessä. Saattaa olla, että mentiin puhuessa vähän sivuraiteille varsinaisesta kysymyksestäni. Jos jollain on kertoa tai linkata tästä lisätietoa niin olisin kovin kiitollinen.

Ollaan puhuttu vaimon kanssa ja nyt puhuin myös lääkärin kanssa siitä, että jos nyt ei tärppää niin pidetään taas taukoa. Taukoon on muutamakin syy. Ensinnäkin meillä on molemmilla muutama kuukausi aika kiireistä aikaa töissä ja toiseksi yritetään yhä saada taloutta kuntoon ja rahaa säästöön. Kolmas syy on se, että haluan pudottaa painoa, ennen seuraavaa yrityskertaa. Haluan ainakin 5 kiloa pois mutta mieluiten 10. Haluan tehdä sen kuitenkin niin etten stressaa sitä tai vedä itseäni liian tiukille, jotta saisin pysyviä tuloksia aikaan. Ehkpä yritetään uudestaan huhti-toukokuussa jos nyt ei tärppää.

Mutta nyt on tärkeintä se, että perjantaina on inssi! Hurraa!


9 kommenttia:

  1. Tsemppiä huomiseen! Peukut pystyssä tärpin puolesta!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvältä näytti, toivottavsti se riittää. :)

      Poista
  2. Onnea inssiin! Ei ole mitään faktaa, mutta omalla kohdallani reilu ylipaino ei vaikeuttanut raskaaksi tulemista (myös raskaus ja synnytys olivat helpot). Itse asiassa kaikki tuntemani hoidoissa käyneet, jotka ovat joutuneet IVF:een asti, ovat varsin normaalipainoisia ja me "kunnolla" läskit plussataan heti. Myös kaikki tuntemani raskausdiabetekseen sairastuneet ovat olleet normaalipainoisia/hoikkia/urheilullisia, joten kyllä nämä jutut ovat niin henkilökohtaisia. Itse olin vasta parikymppinen ja BMI 22-23, kun yritin alun perin tulla raskaaksi, mutta vaati 10 vuotta ja 30 kiloa ennen kuin alkoi lyyti kirjoittaa! :D Nyt siis kaksi kertaa tärpännyt ekalla luomuinssillä ja tuntuu tämä toinenkin raskaus olevan yhtä helppo kuin ensimmäinen. Toki tulevaisuudessa on taas aikomuksena laihduttaa ja tämä toinen lapsi jää myös meidän viimeiseksemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisusta! Kyllä se lääkärikin oli sitä mieltä, että mitä luultavimmin meillä on kyse vaan huonosta tuurista (vaikka rohkaisikin pudottamaan painoa). Ihana kuulla kun sulla lopulta tärppäsi niin helposti ja vielä uudestaankin. Tsemppiä loppuraskauteen ja tulevaan! :)

      Poista
  3. Tsemppiä todella paljon"!!!!! jospa nyt ois teijän aika tärpätä!:) mä en usko tohon ylipainon ja raskauteen tulemisen olevan mikään sellainen, et sen takia ei muka raskautuisi. EHkä sitten jos painaisit tuplasti enemmän. MItäs se lääkäri sano siit prolaktiinista? miul oli(yli900 viime vuonna) silloin tosi tosi korkeella se arvo eikä se lääkäri oikee siitä mitään sanonut, tottakai oma epäilys oli et se vaikuttaa.. Mä oon kumminki kokeillut raskautumista silloin ku painoin noin 90-95 (kauemmin aikaa sitten)ja silloin ku painoin noin 70..(viime vuonna) eikä kummallakaan kertaa ole tärpännyt, ehkä meidän aika ei ollut silloin. Itsellä aika jojo paino ollut aina, nykyään oon saanut sen pysyynkin mut helposti se nousee ja laskee jos tulee jokin stressin aihe mulla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä ja vertaistuesta! Mulla oli se prolaktiini kunnossa joten ei sen ihmeemmin siitä puhuttu mutta kyllähän sillä on oltava jotain merkitystä kun sitä kerran testataan. Kannattaa varmaan kysellä siitä tarkemmin lääkäriltä kun meette taas yrittämään. :) Tsemppiä ja voimia myös teille! Toivottavasti kaikki selviää pian parhain päin. <3

      Poista
    2. Joo aattelinki ottaa tuosta sit selvää kuhan joskus päästään taas klinikalle, kun täs nyt on vähä muita stressauksia ja rahan menoa ollut ja viel tulee olemaankin . Kiitos paljon! <3

      Poista
  4. Painokysymystä olen miettinyt paljon minäkin. Itsellenikin "seurustelukiloja" on tullut kymmenkunta, jojoilun kanssa täälläkin. Harrastan kuitenkin suhteellisen paljon liikuntaa ja perusruokavalioni on suht terveellinen. Herkut on pahe, joiden tasapainon suhteen on todellakin tehtävä töitä. :) En usko loppuviimein itse painon olevan suuri ongelma, jos siihen ei liity kuukautis-/ovulaatiohäiriöitä. Silti ollaan vaimon kanssa paljon puhuttu sitä, että se voi vaikuttaa yleiseen hyvään oloon ja omaan fiilikseen, joka mahdollisesti (siihen liittyvän stressin/tyytymättömyyden vuoksi) voi vaikuttaa raskautumiseen. Se mikä on kaikessa kyllä hieman typerää, että aina tuijotetaan painokäyriä absoluuttisina totuuksina, ja niiden perusteella kehotetaan laihduttamaan. Vaikka kyllähän sen usein näkee jo olemuksesta, että onko ylipaino merkittävää ja tämän vuoksi myös terveydelle hyvin haitallista. Silti olen suunnitellut, että jos joudumme klinikalle vielä koeputkihoitoihin palaamaan, niin painon täytyy silloin olla vähän alhaisempi. Mutta nimenomaan elämäntapoja askel kerralleen muuttaen, ei nopeasti (enää) ihmedieetein. Onneksi hyvällä polulla alkumatkassa ollaan jo. :)

    Hurjasti tsemppejä teille, toivottavasti nyt nappaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla myös suurin ongelma on nuo herkut. Nyt päädyin pitämään ihan perinteistä karkkipäivää kerran viikossa. Jospa sais pidettyä herkuttelun kurissa mutta niin, ettei kiellä sitä itseltään kuitenkaan kokonaan. Vaikuttaa se paino tai ei raskautumiseen niin varmasti mulla on kuitenkin kokonaisvaltaisesti parempi olla jos syön terveellisesti ja liikun. Onnea tuleviin koitoksiin myös teille! :D

      Poista