maanantai 4. tammikuuta 2016

2 vuotta ennakko-odottamista

8.1.2014 kirjoitin tämän blogin ensimmäisen tekstin. Nyt voisi olla hyvä aika tehdä pieni yhteenveto tapahtumista.

Blogin aloittamista oli edeltänyt ainakin vuoden harkinta-aika siitä halutaanko lapsi vai ei. Loppusyksystä 2013 tehtiin päätös lähteä tähän ja silloin varattiin rahan säästämiseen 2 vuotta eli päätettiin hakeutua klinikalle lokakuussa 2015. Yllättäen saatiinkin niin paljon veronpalautusta, että aikaisettiin suunnitelmaa melkein vuodella ja oltiin ensikäynnillä jo tammikuussa 2015. Ensikäynnistä ensimmäiseen inssiin kesti reilut 3 kuukautta ja lopulta inseminaatio oli 2.5.2015. Odotukset oli korkealla mutta alashan sieltä tultiin rytinällä. Pettymyksen voimakkuus tuli yllätyksenä. Nyt muuten alkaisi olla raskaus tosi pitkällä jos ekasta olisi tärpännyt.

Ekan yrityksen jälkeen klinikka oli muutto/kesätauolla ja pari kiertoa piti odotella. Seraavat kolme yritystä olivat peräjälkeen heinäkuun lopussa, elokuussa ja syyskuussa. Jokainen kerta meni aika samalla kaavalla. Kaikki näytti hyvältä. Oltiin positiivisia, kunnes ei enää oltu. Syyskuun inssi oli tietysti kaikista rankin koska rahat loppuivat ja tiedettiin, että nyt on tauko edessä.

Periaatteessa meidän ongelman pitäisi olla vain huono tuuri. Mitään hirveän hälyyttävää ogelmaa ei ole löytynyt. Ainakin hedelmöittymisen pitäisi olla ihan mahdollista. Pieniä huolenaiheita kuitenkin on. Ekassa inssissä huomattiin, että mun kohtu on sydämen muotoinen. Käytiin tästä johtuen munatorvien aukiolotutkimuksessa, jossa samalla rusiskutettiin kohtuun nestettä, että nähdään kuinka vakavasta tilanteesta on kyse. Kohdussa ei kuitenkaan ollut minkään näköistä väliseinämää joka estäisi normaalia kiinnittymistä tai muutakaan häikkää. Sydämenmuotoisuus saattaa kuitenkin lisätä hieman keskenmenon riskiä. Toinen itseäni huolettava asia on lyhyehkö luteaalivaihe eli ovulaatiosta kuukautisiin. Se kestää minulla noin 10-13 päivää. Nomaalisti luteaalivaihe kestää siis 14 päivää. Ensimmäisissä inseminaatioissa oli todella ahdistavaa kun kuukautiset alkoivat huomattavasti ennen kuin pääsin edes testaamaan raskautta. Seuraavissa kahdessa inssissä käytin Lugesteronia, joka piti menkat armolliseti poissa, vaikkei se haluttuun lopputulokseen auttanutkaan pääsemään.

Viimeisimmän yrityksen jälkeen olen testaillut säännöllisesti ovista ja itse asiassa kierto on tuntunut hyvin säännölliseltä. Luteaalivaihekkin on viimeiset kuukaudet ollut 12-13 päivää. Toivottavasti sama homma jatkuu, sillä nyt on kova toive päästä takaisin tosi toimiin.

Kierron ensimmäinen päivä oli 1.1.2016 ja juuri varailin follikkeliultran tiistaille 12.2. Nyt olen sormet ja varpaat ristissä, ettei se ovis pamahda taas lauantaina. Toiveet on korkealla onnistumisesta!

6 kommenttia:

  1. ihana yhteenveto! jospa seuraava ovis onnistuis oikeaan aikaa ja vuosi 2016 näyttäisi paremman puolen kun viime vuosi! Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä Lelun kanssa; ihana yhteenveto! Pitkä matka jo takana :/ ootteko vielä ajatelleet, siirryttekö IVFään, jos tietty määrä inssejä ei auta? Onnea alkaneelle vuodelle, olkoon se onnekas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Me ollaan aika negatiivisesti suhtauduttu IVFään, johtuen varmastikkin hinnasta mutta ehkä myös siitä, että tuntuu vaikealta lähteä "järeisiin" keinoihin kun varsinaisesti missään ei pitäisi olla vikaa. Nyt ajateltiin kuitenkin jutella mahdollisuuksita lääkärin kanssa. Jos siihen lähdetään meitä kiinnostaisi käyttää vaimon munasoluja mutta ei tiedetä tehdäänkö sitä väestöliitossa (kun mun muna solut on kuitenkin oletettavasti kunnossa). Kyllä on kovat odotukset tälle vuodelle ja todellakin onnea tarvitaan tämän huonon tuurin kääntämiseen. :D

      Poista
  3. Kävin pitkässtä aikaa katselemassa kuulumisianne. Tsemppiä ja Onnea teille tulevaan, pitäkää mieli positiivisena! Jos päätätte, että tahdotte yrittää raskautta vaimon munasoluilla olkaa päättäväisiä, en ymmärrä miksi se ei onnistuisi. Minua myös kiinnosti tällainen vaihtoehto! Nämä saattavat vain olla ns. uusia asioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä! Pyritään positiivisuuteen ja melkein aina onnistutaannkin! :D

      Poista