maanantai 30. maaliskuuta 2015

Mulla on kohtu!

Kuin siistii! Katseltiin (ja kuvattiin) tänään ekaa kertaa ruudulta epäselvää mustavalkoista kuvaa haltioituneina. Siellä se kohtu lillui. Päärynän muotoinen ja normaalin kokoinen. Vähän piti lääkärin selventää missä ne kohdun rajat nyt onkaan mutta lopulta se hahmottui. Tyhjältähän se tietysti näytti mutta ainakin se on olemassa ja mitä luultavimmin toimiva. Löydettiin myös munatorvet ja 10millimetrin kokoinen munarakkula. Vähän kuulemma pieni kierron ajankohtaan nähden mutta jotenkin olin siitä silti hirveen ilonen. Siellä ne mun osaset todistetusti ovat. Nyt puuttuu enää siittiöt.

Puhuttiin eilen vaimon kanssa siitä millainen lahjoittaja halutaan. Lopulta tajuttiin, ettei meillä varsinaisesti ole mitään älyttömiä toiveita. Itseasiassa sanottiin lääkärille vaan, että jos olisi vähän meitä muistuttava niin olisi kiva. Siniset (tai sinnepäin) silmät ehkäpä. Ei niilläkään niin väliä. Lääkäri soitti puhelun ja varasi meille soluja joiden lahjoittaja on vaalea, siniharmaasilmäinen ja 180 pitkä. Yksi lapsikin on jo maailmassa. Kyllä kelpaa!

Multa puuttuu vielä se joku verikoe (keltarauhashormoonikohan se oli... en jaksa kaivella papereita) ja käyn sen antamassa ensviikon loppupuolella riippuen milloin ovulaatio on. Ja sitäpä juuri alankin nyt etsimään. Torstaista lähtien alan tikuttamaan ovulaatiota ja se mikä aiheutti muutaman sydämen tykytyksen lääkärillä oli tieto siitä, että jo heti tähän ovulaatioon voidaan tehdä inssi. Matkassa on kuitenkin muutama mutta. Pääsiäisen pyhät sotkee ja mitä luultavimmin ovulaatio tulee juuri niinä päivinä. Jos kävisi tuuri ja ovulaatio jaksaisi odotella sinne tiistaille niin ehkä uskalleittaisiin jo ensimmäiseen yritykseen (vaikka keltarauhashormoonikoetta ei vielä olekkaan otettu).

Mä oon tosi ilonen, että kaikki vaikutti olevan kunnossa. Nyt vaan vähän tuuria peliin!

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Hitaasti eteenpäin

Tänään ne alkoi. Menkat. Mitään järisyttäviä tunnetiloja niiden alkaminen ei saa vielä aikaan mutta veikkaan, ettei tämmöinen välinpitämättömyys kestä enää montaa kuukautta. Väkisinkin tässä vaiheessa myös mietityttää kuinka monet menkat on vielä edessä ennen pitkää taukoa. Jos kaikki menisi kuin elokuvissa, niin nämä voisivat olla toisiksi viimeiset kuukautiset ennen raskautta.

Maanantaina tilaan ajan ensimmäisiin fyysisiin tutkimuksiin. Vähän jännittää. Mitä jos sieltä löytyy jotain? Tai ei löydy mitään?! Jos kuitenkin uskaltaisin olettaa, että kaikki on ihan ok niin sitten alkaakin ovulaation odotus ja lopulta ensimmäinen inssi. Nyt tuntuu, että mähän en tiiä mistään mitään! Ovista tikutetaan, foillikkeleitä kasvatellaan ja piinapäivät kärsitään. Blogeista oppii vaikka mitä mutta nyt kun asiat onkin omalla kohdalla niin en osaakkaan yhtään soveltaa. Pitäisköhän sitä ovulaation tikuttamista harjoitella jo etukäteen? Ja mistä niitä testejä kannattaa hankkia?

Mun laskujen mukaan eka inssi saattaisi olla huhtikuun viimesellä viikolla. Seuraavalla viikolla oliskin sopivasti Äitienpäivä. Sanonpahan vaan.